Suomalaiset nappasivat 3 mestaruutta PM-kisoista. Porvoolaiset jouduttiin palaamaan tyhjin käsin takaisin, ihan hyvä niin, ei oltaisi haluttukaan enempää painoa matkalaukkuihin.
Jaakko Dahlbackalla kävi huonommin kun painoa ei saatu kohdalleen, kaikkensa tehneenä Jaakko joutui jäämään puntarilla jo pois 300 grammaa liian painavana.
Mä pääsin hyvin painoon, eikä painon veto ollut kovien pinnistelyjen takana. Punnituksen jälkeen arvottiin otteluparit, ja mä sain vastaan Ruotsin Alexander Arutuynyanin, jota vastaan ottelin Heinäkuussa ratkaisemattoman.
Ottelu oli melko saman kaltainen kuin aikaisemmallakin kohtaamisella, Alexander hyökkäsi kovilla lyönneillä ja mä vastasin potkuilla. Ottelun päätteeksi mut julistettiin voitajaksi, mutta ennen kuin kerkesin edes kehästä ulos, tulos käännettiinkin haja-äänituomioksi ruotsalaisen hyväksi. Näin siis tällä kertaa, ja mun kisat oli siinä. Lukija varmaan pystyy katkeran tappion aiheuttaman pettymyksen lukea rivien välistä
Alexander voitti lopulta mun sarjan mestaruuden, kukistettuaan selvästi Norjan Allan Voldin.
Mun kannalta olisi ollut ihanne kohdata Alexander vasta finaalissa, mutta näin ei käynyt, arvontaan kun ei voi vaikuttaa paitsi suurella rahasummalla
Kokemuksena reissu oli antoisa ja tästä on hyvä jatkaa kohti uusia haasteita, ja myös vanhoja saavuttamattomia ja/tai menetettyjä haasteita